Sivut

maanantai 17. helmikuuta 2020

Tilkkupussukka


No mutta heipä hei, pitkästä aikaa! Tämä käsityövuosi on alkanut yhtä hiljaisesti, kuin viime vuodesta suurin osa meni. Yksi syy sille on se, että viime toukokuussa pääsin taas säännöllisen urheilun pariin, ja siihen tietenkin menee aikaa ja jaksamista. Nyt vähän yhistelin asioita, ja ompelin pussukan (tietenkin pussukan) miun lyhyille jumppakumppareille, jotka kulkee aina salikassissa mukana. Kulkivat ennen ikean "minigrip"-pussissa, mutta se otti ja hajosi.


Näin myös instagrammissa #neulebingo:n, ja päätin tehdä siitä #käsityöbingon ittelleni. Eli vähän kuin "uudenvuoden lupauksia", mutta bingomuodossa. Yksi tavoitteista oli tilkkutyö, ja sen suoritin tällä pussukalla.


En muista oonkohan ikinä tehny oikein tilkkutöitä. Kovasti on ainakin ollut suunnitteilla.  Selasin pinterest viuhuen kaiken maailman tilkkumalleja, ennenkun totesin, että ehkä mie oon sen verran huithapeli, että tommonen "no ommellaan toi kiinni tohon, ja toi tollain tohon ja katotaan mitä tapahtuu" on enemmän miun tyylistä.



Aloitin tilkkujen kokoamisen tuosta R2D2-palasesta, ja asettelin arkistoista löytyneitä kankaita vähän miten sattuu. Star wars-kangas on ebay-löytö, kaikki muut taitaa olla Eurokankaan palalaarista kalastettuja.


Kokoa pussukalla on semmonen 15cm x 22cm.  Toisella puolella pussukkaa on muuten pelkkää tuota star wars-kangasta. Vetoketjun vetimeen letitin Molla Kalalankaa. Vuorikankaana oleva käsityöpuuvilla on myös eurokankaan palalaarista sukellettua.


Ja noita jumppakumppareita mie käytän palttiarallaa joka treenissä. Miulla on lonkassa virheasentoa, ja käytän etenkin lämmittelyissä kumpparia, kun kyykkäilen kehonpainolla, että on helpompi hallita se, että polvi ei lähde viuhtomaan mihin sattuu.



-Tiina



lauantai 14. joulukuuta 2019

Kässäpiparit! Käsityöblogien joulukalenteri, luukku 14.


Käsi ylös, kuka myöntää: yksi parhaita asioita joulussa on piparitaikinan syöminen!



Miulla on jouluvalmistelut vielä IHAN kesken. Liekö syynä se, että oon ensimmäistä kertaa ikinä jouluna töissä, niin ei ole ollut ehkä samanlaista fiilistä. Mene ja tiedä. Vaikka fiilis on vähän vähemmän jouluinen, on se silti tietty hyvä! Erilailla hyvä vaan. Päätinkin siis osallistua tauon jälkeen käsityöblogien joulukalenteriin. Eilisen luukusta vastasi ihana Sormustin ja huomisen luukusta vastaa upea Madam B.C.


Miun luukusta löytyy kässäaiheisia pipareita. Kun on kaikki joululahjat kesken, ja muutenkin asiat hujan hajan, niin piparit piristää aina!


Piparimuotteina käytin leikattua leivinpaperia, jonka mallin mukaan veitsellä veistelin piparitaikinaa. Tiesithän, että Myllyn Paras-piparitaikina on vegaanista, ja vielä ihan hyvän makuistakin. Ei toki niin hyvää, kuin itse tehty, mutta se on miun mielestä pieni hinta maksettavaksi helppoudesta.


Piparit on kuorrutettu kananmunattomalla pikeerillä, jonka ohje löytyy Kamomillan konditoriasta palttiarallaa miljoonan muun hyvän ohjeen lisäksi. Taisin jättää vähän turhan tönköksi pikeerin, kun yllättävän haastavaa oli kuorruttaa. Varsin herttaisia tuli silti!


Hyvää joulua ja kässä-inspiksen täytteistä uutta vuotta!

-Tiina

lauantai 19. lokakuuta 2019

Kuutiopussukka


Elokuussa Tampereelle avautui uusi lankakauppa, iki-ihana Nurja. Ilokseni totesin, että omien upeiden lankojensa lisäksi sieltä saa myös hyvän valikoiman monikäyttöistä Cataniaa. Sitä tarttui miun ostoskoriin kolmessa värissä.


Miulla on keskivahva pussukka-fiksaatio. Niitä ei vaan voi olla liikaa. Tuo Molla Milssin optinen virkkaus olikin vielä kokeilematta, ja kyllähän tosta jännää ikäänkuin kolmiulotteista pintaa tulee.


Kuutio-pussukka
Ohje: Kuutio-pikkulaukku / Molla Mills / Virkkkuri 2
Koukku 2,5mm


Vouritettu lakanakankaalla ja ommeltu muuten yövuoroissa käsin, jos yhtään selittää ompelukäsialaa. Vetoketjuun pistin pienen satiininauhanpätkän, koska miusta vetskareita on kivempi availla, kun niissä on kunnon vetimet.


Meikkipussikäyttöön meni nyt ainakin ensimmäisenä. Kivan syksyiset värit kyllä tässä. Ja kunnon mind blown momentti: kun virkkaa vaan etummaiseen silmukkaan, niin ei mene niin vinoon! Woooooouuuu. Ohjeet - kannattaa lukea.

-Tiina

torstai 19. syyskuuta 2019

Mount Pleasant - paita


Miun mielestä paitojen neulominen on jotenkin erityistä. Tai siis erityisen hienoa, että saa sellaisen neulottua. Johtunee siitä, että ei ole ihan yksi tai kaksi paitaprojektia, jota oon jättänyt elämäni aikana kesken. Mutta onhan näitä valmiitakin jo ainakin neljä! 


Mount PleasantOhje: Mount Pleasant - Megan Nodecker
Puikot: 3mm ja 3,5mm


Tuo maksullinen Mount Pleasant ohje on tosi kiva ja simppeli. Väitän, että tuun tekemään toisenkin joskus. Tätä neuloessa opin myös, että osaan lukea ja neuloa samaan aikaan.


Toinen mitä opin: ne mallitilkut kannattaa ihan oikeesti tehdä. Mie oisin hänestä vähän löysemmän halunnut, mutta pyh mitään tilkkuja! Eikä mitää muitakaan mittailuja. "Kyl se varmaan toi koko on" ja hommiin. Ehkä hintsusti liian tyköistuva, jonka takia sen kuvaamisessakin varmaan kesti. Tämähän valmistui jo heinäkuussa.


Oli vähän turhan nafti tai ei, on tämä miun mielestä silti tosi suloinen. Miulla on tuolla alla musta ohutolkaiminen mekko, joka on liian paljastava miun makuun ilman mitään sen päällä.


Tuossa kun kuvailtiin, niin totesin että tähänhän ois tarvinnut rekvisiittaa. Esimerkiksi kirjontatyön tai kirjan, jota ois voinut suorittaa todella luontevan ja eteerisen näköisenä. Heh. 


Piukea tai ei - ihana se on!

-Tiina 




torstai 8. elokuuta 2019

Pohjanmaa-pussukka


Mie tarvitsin kivan keskeneräisen projektin junamatkalle, kun kävin ottamassa tatuoinnin Lappeenrannassa. Niin, siis niiden muiden keskeneräisten lisäksi, joita en halunnut syystä tai toisesta ottaa mukaan. Ihan junamatkalla tätä ei valmiiksi saanut, vaati kymmeniä työtunteja, mutta alkuun ainakin.


Kotona esitettiin ehdotus virkkuuprojektille. Täällä ilmoitettiin tarve pussukalle, johon mahtuu A4 vihko, vähintään. Värit pyysin herraa valitsemaan miun kalalanka-arkistoista, ja värien valinnan perusteella oli kuulemma helppo löydettävyys tumman laukun pohjalta.


Kuvion sain päättää itse. Otin siis tietenkin Molla Millsin Virkkurit selailuun. Pohjanmaa-laukun kuviointi oli vielä tekemättä ja sillä sitten mentiin. Olin eka hiton skeptinen noista väreitä yhdessä, mutta ei se sitten ihan niiiin paha ollut. Vähän vaan sattu silmiin tehdessä.


Ompelin vetoketjun pussukkaan, ja vasta sen jälkeen "ainiin, hää pyys vuoritettua". Finlaysonin pandat pääsi vuoriin. Tuo kangas on lasten pussilakanasetistä, jonka ostin kympillä ihan vaan jatkokäyttötarkoituksiin.


Pohjanmaa-pussukka
Ohje: Pohjanmaa - Virkkuri 2 - Molla Mills
Lanka: Liina Kalalanka, orkidea (12 säikeinen)
Molla Kalalanka, jade (12 säikeinen)
Liina Kalalanka, tummanharmaa (12 säikeinen)
Koukku: 1,5mm

Tein kuvion alkuun ja loppuun orkidea-värillä piilosilmukkarivin. Pohjaksi virkkasin tummanharmaalla useamman rivin kiinteitä silmukoita.


Tilaajan mielipide: vähän naureskeltiin itse valitsemalleen väriyhdistelmälle, mutta käyttöön pääsi. Ja vietiin syömään kiitokseksi.

-Tiina

P.s. Vuosikausien mäkin käytön jälkeen siirryin Asusiin. Tässä on näytön värit vielä vähän jotenkin oudot. Jos kuvat näyttää hassuilta, niin #sorisiitä. Muutenkin oon ihan pulassa windows-koneen kanssa, mutta eiköhän tämä tästä.

perjantai 5. heinäkuuta 2019

Ruutuvirkattu Stormtrooper Kassi

Ah, Star Wars. Sillä vaan ei voi mennä vikaan.


Tämä on taas näitä "näin joskus instassa" jne. ja siitä se ajatus sitten lähti. Näin siis instagrammissa kerran Stormtrooper-ruudun, ja tottakai semmonen oli pakko tehdä. Kävin sitten googlettelemaan, ja löysin muutaman euron hintaisen ohjeenkin. Intensiivisen virkkaamisen ja ompelemisen jälkeen kassi oli valmis.


Ruutuvirkattu Stormtrooper kassi
(Lisäsin muutaman ruudun sivuille)
Lanka: Liina Kalalanka - Suomen Lanka (18 säikeinen)
Koukku: 2,5mm

Vastaavan ruutuvirkatun Stormtrooperin ohje löytyy myös sailaslaiza:n blogista
(en laskenut, että onko tasan saman kokoinen)


Pohjan kassiin tein mustasta nahkapaperista. On kyllä valtavan paljon helpompi käsitellä kosteana. Mietin ensin korkkia tai tekonahkaa, mutta nahkapaperi vei voiton. Tuo virkkuun kiinnitys nahkapaperiin olisi voinut olla vähän siistimpi, mutta näyttääpä käsin tehdyltä.



Oon hillonnut tuota Eurokankaan palalaarista joskus sukellettua Darth Vader-kangasta varmasti yli kaks vuotta. Oon aiemminkin raaskinut käyttää siitä vaan pienen palasen kuulokekukkaroon. Mikä siinä on, ettei liian upeita kankaita meinaa raaskia käyttää? Ihme juttuja. Jotain pientä hamstrausongelmaa ehkä? Ei kai..


Päätin kiinittää vuorin käsin ompelemalla. En halunnut, että vuorin puolella näkyy niin selvästi valkoiset ompeleet, kuin mitä ompelukoneella surauttamalla olisi jäänyt. Veikkaan että häntä vielä vähän fiksailen. Mie veikkaan, että tässä lähiaikoina irroitan vuorin ja lisään siihen magneettilukon, jotain pientä kiinnitystä nimittäin tuntuisi kassi vaativan. Ei ole onneksi iso operaatio se


Oon aivan valtavan mielissäni tästä kassista! Vaikka toki haluaisinkin olla ns. hyvien puolella, mutta kyllä toi imperiumin kuvasto vaan on silti erittäin silmää miellyttävää, heh.

-Tiina


sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Tomppa Devon Pouch


"Kun ompelen Tomppaa.
Kun kuulen kuinka kone lyö ja saumat kohtaa.
Tuskanhien se aikaan saa, ahaa, ahaa.
Mie ompelen Tomppaa
ja kuinka miun sydän kiihkeänä mukana komppaa
terä ratkojan repäisee, ou-jee, oujee"


Voi kyllä, aion todellakin tuon saman läpän heittää joka ikinen kerta, kun esittele Tom of Finland ompeluja. Onneksi en sentään laulanut ommellessa, koska asun kerrostalossa ja innostuin ompelemaan yöllä. Anteeksi naapurit, mutta taitaa olla aika hiljainen ompelukone.


Devon Pouch
Vuorikangas: Eurokankaan palalaarista.

 Tavallaan tuntui vähän suolaselta hinta noin yksinkertaiselle pussukalle, mutta a) oli muutama pvä sitten -30% ja b) suunnittelijoita on aina hyvä tukea. Ja kyllä tälle käyttöä tulee, aion ehdottomasti tehdä useamman. Ja ohje oli erittäin selkeä. Ainoa mitä toivoisin, että jos ohje on tuumina, niin olisi myös valmiiksi käännetty sentteihin. Suurin osa maailmasta kun kuitenkin operoi metrisessä järjestelmässä.



En ole muutenkaan mikään maailman siistein ompelija, mutta nyt tein vielä sen virheen että ompelin väsyneenä. Yöllä. Leikkasin myös kankaat väsyneenä. Yöllä. Onneksi jää omaan käyttöön, niin selkeät kauneusvirheetkään ei niin haittaa. Saumat miulla on aina vinoja, mutta nyt ne on vähän katkeileviakin. "Hups". Tuosta ylemmän vetoketjun juuresta jouduin ratkomaan, ja ilmeisesti erittäin huolimattomasti ompelin uudelleen.


Omista kangasvarastoista löydetty ja aikanaan Eurokankaan palalaarista sukellettu sateenkaari-kangas oli itsestäänselvä valinta yhdistää tuohon Finlaysonin Hook-Uppiin. Tämä pussukka taitaa siirtyä kässäkamojen kuljettamiseen. Sinne mahtuu tosi hyvin pienet sakset, mittanauhaa, palmikkopuikkoa jne. Ja etutaskuun saa kivasti vaikka silmukkamerkkejä mukaan. Tilaa on jopa liikaakin.


Note to self:

Seuraavan ompelen päivällä.
Seuraavan ompelen ei-väsyneenä.
Seuraavaan laitan tukikankaat vuoriinkin, kuten ohjaan mukaan piti, mutta laiskotti.
On se silti hiton hieno.


-Tiina