Sivut

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Jäi (kehyskukkaroista rallattava) levy päälle

Käsi pystyyn, kuka tunnustaa tykkäävänsä toistoista? Kuka myöntää kattovansa samoja elokuvia/sarjoja uudelleen ja uudelleen? Lukevansa samoja kirjoja uudelleen? Tekevän samoja/saman tyyppisiä käsitöitä uudelleen ja uudelleen?

Mie tunnustan!


Muutamia esimerkkejä: 

Olen lukenut Potterit läpi varmaan viitisen kertaa. Lukenut Pride&Prejudice-kirjan ehkä viitisen kertaa suomeksi, ja palttiarallaa 12 kertaa englanniksi. Tietenkin myös tiirannut Pride&Prejudicen ainoan oikean filmatisoinnin: BBC:n vuoden '95 minisarjan useampaan ootteeseen. Kattonut Star Warssit varmaan kymmenen kertaa, eikä Die Harditkaan kaukana ole. Katon usein jonkun tv-sarjan jakson kahteen kertaan, ellen bingetä esim. netflixistä. Mm. Downton abbeyn tuotantokaudet oon muutaman kerran kattonu läpi, ja tietenkin myös frendit. Virkkauksesta siksakkia löytyy blogista melkosen paljon, aikanaan oon tehnyt tällä Novitan palmikkosukkia oon tehnyt ehkä seitsemät jne jne jne. Jokin siinä vaan on miellyttävää ja rauhottavaa, kun tietää mitä tapahtuu. Tuttua ja turvallista.

Nyt on sitten näiden aurinkolasitaimikälie-kehyspussukoiden vuoro.


Kehyspussukat
Ohje: Omasta päästä + molla millsin inspaamat siksakit
Lanka: Liina & Molla kalalangat, 12 säikeisenä
Koukku: 2mm
Langankulutus: n.45g
Koko: n. 8cm x 17cm


Minttu-harmaa matkusti äitin luokse Lappeenrantaan. Tuli "hienovarainen" vihjaus, että hänkin olisi tuollaista pussukkaa vailla. Pyysi kyllä turkoosia harmaan kaveriksi kukkaroon, mutta toivottavasti minttukin kelpaa. Tänään varmasti äitienpäivän kunniaksi paketin avaa (mikäli malttoi odottaa).

Harmaa-or.. siis persikka jäi Tampereelle ystävän synttärilahjaksi. Alkaa olla ikävä traditio, että lahja on viikon-pari myöhässä. Lahja tosin oli jo valmis aiemmin, lahjan antaja ei vaan viemiskunnossa. Selvis muuten miksi miun flunssa vaan jatku ja jatku: mie oon niin nuorekas kolmekymppinen, että sairastuin lastentautiin: korvatulehdushan siellä löytyi.


Mie en oo yhtään oranssi ihminen. Siksi miellän tuon oikean puoleisen mieluummin persikaksi. Ja sehän tuon Suomen langan sävyn nimikin on. Nykyään oon kyllä vähän jo armollisempi oranssiakin kohtaan. Miulla oli viidennellä luokalla semmonen ikävä kausi, jolloin KAIKKI miun päällä oli oranssia, siitä jäi kammo väriä kohtaan. Siis kaikki: lenkkarit, farkut ja paita. Samaan aikaan. Niin... Harmin paikka, ettei siitä ole kuvia - ainakaan tallessa.

Tää (luonnossa vähän haaleampi ja vaaleampi) persikan värinen kalalanka on kyllä oikeesti ihan hauska. Mutta ei niin hauska, että oisin voinu perustella oranssiin viittaavankaan ostamista ittelleni. Ennenkun lankamaailman hyllyllä tajusin: "täähän on ihan Annen väri! Ja sillä on synttäritkin justiinsa tulossa!"


Aloitin taas 25ketjusilmukalla. Siitä sitten ympäri virkkaamalla ja päädyissä lisäämällä muutama krs, ennenkun on 63ks. Sitten seittemällä jaollista siksakkia 3 "väriraitaa", kaksi kerrosta pelkällä päävärillä, ja kehykseen sovitettuna edestakaisin kiinteillä silmukoilla (taisi olla 27ks/puoli) . Kirjoittaisin muuten ohjeen ylös, mutta en viitsi plagioida Molla Milssin siksakkeja. Pitää keksiä joku muu kiva kuvio, ja tehdä VIELÄ yksi pussukka, ja kirjata ohje ylös.

Niin ja hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille ja äitihahmoille <3


-Tiina

torstai 4. toukokuuta 2017

May the fourth be with you - stomtrooper ristipisto


Melkein vuosi, varmaan 50 työtuntia, parin kuukauden suuttuminen ja työn unohdus, ikävän paljon purkamista, kolmen päivän aikana viimoiset 20h työtä ja lopulta yksi valtavan tyytyväinen käsityöbloggaaja.

Hyvää toukokuun neljättä!

Lienee selvää, että en konmarita.

Joo, omakehu haisee, mutta hemmetti! Tämä on upea! Toki en voi mallista ottaa kunniaa, se on stitchlinen etsy-kaupasta, mutta jokainen pisto on omin pikku kätösin tehty. Osa pariinkin otteeseen, kun YHDEN rivivälin heitto toi useemman tunnin lisätyön. En ole varmaan ikinä ollut näin tyytyväinen mihinkään käsityöhön.

Ihan mahotonta ottaa kuvaa ilman kuvaajan heijastumista lasiin.

Stormtrooper ristipisto
Kangas: aida 14 count (oon ainakin aika varma)
Lanka: Dmc muliinilanka, musta
Koko: 24 x 26cm

Tähän meni tosiaan arviolta siinä 50h kieppeillä. En todellakaan ole mikään nopea pistelijä. Oli kaiken työn arvoista. Ehdottomasti.

Eikä nämä olleet ees ainoat purkamiset, mutta loput onneksi pienempiä juttuja, kuin tuo koko musta möllykkä.

Mie oon tehnyt jonkin verran ristipistoja aiemminkin, blogiinkin, mutta tämä oli ensimmäinen kunnolla suuritöinen savotta.  Aloitin tämän viime vuoden toukokuussa, ja tein sitä säännöllisen epäsäännöllisesti, kunnes... huomasin että YHDEN rivin heitto aiheuttaa kuvassa näkyvän purkamisen lisäksi koko tuon pienehkön mustan möllykän koukeronsa kanssa purkamiseen. Sieluni silmin näin, miten rumat purkamisjäljet pilaa koko työn ja suutuin sekä ittelleni, että työlle. Pessimisti ei pety jne. Fiksumpi olisi koittanut heti, että jääkö pahasti näkyviin, kun pistelee uutta ja vähän silittää - ei muuten jäänyt. Mutta miksi olla fiksu, kun voi olla tempperamenttinen? Jätin myös vielä varmuuden vuoksi tuon alanurkan viimoiseksi pisteltäväksi, eli jos olisi näyttänyt hölmöltä, niin oisin maksimoinut ärsytyksen.

Piti ikuistaa myös se kuuluisa viimoinen pisto.

Kun yli kahden viikon flunssa alkoi sen verran hellittää, että jaksoi tehdä käsitöitä, niin tartuin uudelleen tähän pahan mielen ristipistoon. (toim. huom. SILLOIN pahan mielen, nyt hemmetin hyvää mieltä!). Tein kolmen flunssapäivän aikana varmaan 20 tuntia tätä. Sekin auttoi ristipistopsykoosissa pysymiseen, että istuva asento oli yskimisen kannalta huomattavasti mukavampi, kuin aiempina päivinä hyväksi todettu netflixin katsominen makuultaan.


Kehystäminenkään ei mennyt ihan maailman eniten näppärästi. Hetken mietin, että oisin menny ammattilaiselle kehystyttämään, mutta piheys iski. Ostin sitten clasulta kehykset, mutta eeeeeeeeei tietenkään voinu tosta noin vaan niihin iskeä. E-ei. Kehyksissä oli miun maun mukaan väärän värinen se pahvikehyshärpäke (tai passepartout, kuten piireissä tapaavat sanoa), joten käyttöön musta kartonki + mattoveitsi + raaaauhallinen hengitys. Ihan ei luotisuoraa viivaa tullut kehyksen mukana tullutta passepartoutakaan mallina käyttäen, mutta siistin näköinen tuli kuitenkin. Sinne päin ja suurin piirtein.

Kuva: askideas.com

Nyt tämä fanityttö lähtee vihdoin flunssan jäljiltä työharjoitteluun, ja illalla pitää varmasti ainakin yksi star wars katsoa. Ainakin episode IV. Saatan myös samalla omahyväisesti tuijotella ristipistoani. Hitto siitä tuli upea!



-Tiina

torstai 27. huhtikuuta 2017

Pinkki-mustaa siksakkia

*Varoitus! Seuraavaksi kerjään huomiota *
Mie oon ollu kaks viikkoa flunssassa. Kaks hemmetin viikkoa! Ja kässäilytkin on jääny vähän vähemmälle, energiaa on ollu lähinnä netflixiin ja makoiluun. Pirun sitkeetä laatua on tämä flunssa! Mutta kyllä tästä vielä noustaan. Ja taas helpotti ainakin tätä sairauden miesflunssa-osuutta, kun pääs taas julkisesti mussuttamaan ja kerjäämään huomiota.

Onneksi olin kuitenkin ollut kaukaa viisas, ja aloittanut tän Lankahelvetin Hennan synttärilahjan jo muutama kk sitten. Viimeistely jäi toki näin viime metreille, mutta kyllä sen vuorin ja vetoketjun jaksoi ommella jo viikon sairastamisen jälkeen.


Siksak-pussukka
Ohje: oma, inspired by Molla Millsiä
Lanka: DROPS Safran
Koukku: 2,5mm


Pussukka on vuoritettu ja vetoketjuun tuttuun tapaan letitin lankaa vetimeksi. Ne on ne pienet jutut. Pinkki ja musta on kyllä hauska yhistelmä, ja tuntuu vetoavan Hennaan erityisen hyvin. Ostin langat jo joulukuussa Menitasta. Ei kyllä ihan miun lempparivirkattavaa tämä Safran. Melkosen säikeistä kamaa.


Kaksi asiaa, jotka ei petä ikinä: siksakki ja pussukat. Se lienee käynyt jo niin selväksi tän blogin lyhyen historian aikana, että en kehtaa edes enää tähän kaikkia postauksia linkitellä.



-Tiina


perjantai 7. huhtikuuta 2017

Vaununorsu jos viideskin


Onnea on ystävät, jotka lisääntyy: pääsee virkkaamaan kaikenlaista vauvasöpöstelyä. Pääsee myös sylittelemään vauvoja ja lepertelemään vauvoille, mutta kuitenkin siirtämään vauvan takaisin äitinsä syliin kun vauvalta ns. palaa käämi.


Yksi entinen työystävä pyysi keltaisia ja virheitä vauvanorsuja tuoreelle vauvatyypille. Kysyin sitten toiseltakin, että tarvisiko hänen piakkoin maailmaan saapuva vauveli myös vaununorsut. Ja tietenkin tarvitsi, koska semmosia ei ole. Sehän on ihan hyvä syy tarvita asioita. En saanut hänestä muuta värivalintaa irti, kuin "eikös vauvat tykkää värikkäistä", päätin sitten koittaa melko kattavista varastoisani löytyvästä riemunkirjavasta vähän vajaasta Catania Color kerästä. Näistähän tuli aivan valloittavan ihanat! Ja tuleva vauvahuone näytti olevan sen verran täysi turkoosia, että uskoin sen olevan mieluisa sekavärinorsun kaveri. Ainakaan vajaa kerä ei riittänyt kolmeen norsuun, niin jostain tuli iski idea sydämen virkkaamiseen norsujen keskelle.


Vaununorsut
Koukku: 2,5mm

Mie ompelin norsupuolikkaat kiinni toisiinsa nurjalta puolelta. Miun mielestä silleen tulee kauneimmat norsut. Jätän takapuolen sauman auki, että saan ronsun humpsautettua ympäri, ja sitten viimeisenä täyttämisen jälkeen ompelen kiinni takapuolen silmukoiden uloimmat reunat toisiinsa. Harmi, että en ottanut kuvaa, mutta ehkä tästäkin ymmärtää?


Sydän
Koukku: 3mm

Muuten tein ohjeen mukaan, mutta tein yhden ylimääräsisen 18ks silmukkarivin. Jos teen uudestaan, niin kokeilen tehdä vähän aiemmin ylimääräisen silmukkarivin. 30ks ja/tai 24ks rivin.


Molemmat norsut saivat kaverikseen erikokoiset puiset helmet, jotka päällystin virkkaamalla. Catania toimi lankana tässäkin, ja koukku oli 2,5mm. Ensin meinasin laittaa vain ne puiset helmet, mutta niinhän se mopo lähti taas keulimaan.


Nyt on pakko tehdä tälle kelta-vihreiden norsujen saajallekkin vielä jotain erityisen ihanaa. Koska ainakin miun silmiin värikkäistä norsuista tuli niin ekstra-ihanat (vaikka itte sanonkin), että ei iske vauvavirkkuukateus. 

Täten pyydän myös etukäteen anteeksi niiltä, keitä vauvavirkkuut ei kiinnosta: niitä tulee näkymään edelleen.


-Tiina

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Pieni virkattu nallepipo + ohje

Tämä pieni nallepipo matkaa lämmittämään jonkun pienen syöpätaistelijan päätä. Yhtenä sytostaattimyssy-keräyspaikkana toimivan Merleton kautta. Pihakeinu on niin ihanan pehmeää lankaa, että en usko kutittavan herkkääkään päätä. 


Jokin aika sitten kiersi facebookin kässäryhmissä TYKSin hoitajan avunpyyntö: sytostaattimyssyistä pula. Facebookin Sytomyssyt TAYS-ryhmäkin on tämän jälkeen aktivoitunut. Otin yhteyttä TAYSsin lasten syöpäpolille, ja sielläkin oltaisiin kuulemma erittäin kiitollisia myssyistä. Ainoat ohjeet tosiaan olivat, että pipot eivät saa kutittaa, ja pitää voida pestä 40°. "Mutulla" vetäisin, että luonnonkuidut (puuvilla, bambu) varmasti parhaat, mutta kaipa yksi pehmeä keinokuitukin mukaan mahtuu. Jos muutkin innostuvat neulomaan/virkkaamaan/ompelemaan sytomyssyjä, niin katsothan ryhmästä keräyspaikat. Iki-ihana-Merletto tosiaan yksi näistä.




Nallepipo
Ohje: Oma, alla
Koukku: 3,5mm
Langankulutus: alle 50g
Koko: Valmiin pipon ympärys on noin 39-40cm, mutta joustaa vähän.

Nallepipo

Lankalenkkialoitus
(HUOM: Jokaisen kerroksen ensimmäinen pylväs tehdään kolmena ketjusilmukkana, vaikka sitä ei tämän jälkeen erikseen mainita)
1.krs.: 12 pylvästä lankalenkkiin 
2.krs.: *2 pylvästä yhteen pylvääseen* Toista *-* koko krs:n ajan (24p)
3. krs.: *1p, 2p yhteen pylvääseen* Toista *-* koko krs:n ajan (36p)
4.krs.: *2p, 2p yhteen pylvääseen* Toista *-* koko krs:n ajan (48p)
5.krs.: *3p, 2p yhteen pylvääseen* Toista *-* koko krs:n ajan (60p)
6.krs.: *4p, 2p yhteen pylvääseen* Toista *-* koko krs:n ajan (72p)
7.-16krs.: 1p jokaisene pylvääseen (72p)
17.krs: 1 kiinteä silmukka jokaiseen pylvääseen (72ks)

(Jos haluat isomman koon, niin jatka lisäyskerroksia 6. krs jälkeen. Eli esim. 7.krs.:5p, 2p samaan..., jne. jolloin koko lisääntyy 12 pylvään leveyden verran. Tai jos haluaa vain 6pylvästä lisää 7.krs:lle, niin: 11p,2p samaan...jne.)


Korvat:

Lankalenkkialoitus
1.krs.: 4ks lankalenkkiin, käänny
2.krs.: 1kjs, 2ks jokaiseen ks:aan, käänny (8ks)
3.krs.: 1kjs, *1ks, 2ks yhteen ks:aan*, toista *-* kerroksen ajan, käänny (12ks)
4.krs.: 1kjs, *2ks, 2ks yhteen ks:aan*, toista *-* kerroksen ajan, käänny (16ks)
6.krs.: 1kjs, *3ks, 2ks yhteen ks:aan*, toista *-* kerroksen ajan (20ks)
7.krs.: Jatka virkkaamista korvan "alareunaan". Tee 10 kiinteää silmukkaa.
8. krs.: Virkkaa 20 piilosilmukkaa korvan kaarevaan reunan ks:iin.

1.krs.

7.krs
8.krs.


Leikkaa jostain kivasta kankaasta korvan muotoiset puoliympyrät. Suurinpiirtein korvan kokoiset, ihan pikkasen isommat. Taita vähän kangasta sisäpuolelle ja ompele kiinni korvaan. Samasta kankaasta voi myös ommella pienen "tuotemerkin" pipoon, mikäli haluaa.


Mallaile korvat kohdilleen suht symmetrisesti. Miulla korvan yläreuna on pipon toisen kerroksen kohdalla. Ompele korva kiinni. Ja toinenkin.  


Tuo Pihakeinu on kyllä todella mukavaa neuloa. Omani ostin Paapo.fi:stä. Jos kukaan on Paapon instagrammia seuraillu, niin siellä on ehkä alkamassa virkattu pipo-kausi. Kaksi näkynyt melko perätysten, toivottavasti jatkoakin seuraa. Siitähän se omakin ajatus sitten lähti. Eli kiitos inspiksestä ja hyvästä nettikaupasta, Paapo!


Tämä pipo, ja pari muuta lähtee miun kainalossa Merleton sytomyssypäivään. Tällä ohjeella saa kivasti eri kokoisia pipoja lisäyskerrosten määrää lisäämällä, tai lankaa paksuntamalla ja koukkua isontamalla. Itse ainakin teen vielä vähän isommankin. Nämä pylväillä virkatut pipot valmistuu tosi nopsasti.


-Tiina



lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kehyspussukkaa kahdella kuosilla


Miulla loppui tällä viikolla toinen harjoittelu. Olin muistisairaiden ryhmäkodissa 6 viikkoa. TAAS voitin jossain harjottelupaikkalotossa:  sekä paikka, asukkaat, ohjaajat, osastonhoitaja ja työkaverit osoittautui mahtaviksi. Pitäkää peukkuja, että yhtä hyvä tuuri jatkuu läpi lähihoitajakoulun.



Viime harjoittelun lopuksi lahjoin kaikki päiväkotiryhmäläiset, ja myöskin ohjaajan (jonka lahjakämmekkäät jäi kuvaamatta). Tässä harjoittelussa tein yhden hypistelykankaan osastolle, etenkin yhtä asukasta ajatellen, siitä jäi kuitenkin blogiteksti tekemättä. Ilokseni olen huomannut, että käytössä on ollut. Tämän harjoittelun ohjaajat lahjoin vasta arviointipäivänä, ei meinannut riittää aika käsitöille etenkään tutkintotilaisuusviikosta stressatessa. Niin, ja turhaan taas stressasin.


Kehyspussukat kahdella kuosilla
Malli: omasta päästä + inspis Molla Millsiltä
Koukku: 2mm
(violetti)
(vaaleanhamaa)

Jäi blogin synttäreistä kehyspussukka-moodi päälle. Näissäkin koko oli suurinpiirtein sen 8cm x 17cm. Eli hyvin sujahtaa vaikka aurinkolasit pussukkaan.


Pussukat on aloitettu 25 ketjusilmukalla, siitä sitten virkattu ympäri muutama kerros ja lisäilty kulmissa niin, että loppulukema on 63ks. Sen jälkeen toiseen 4 + 4 vinoraitaa, ja toiseen seitemällä jaollista siksakkia. Molemmat olen oppinut Molla Millsin kirjoista. Kun pussukka on halutun kokoinen, niin edestakaisena molemmille puolille palttiarallaa kehyksen levyinen ja tarpeeksi pitkä pätkä pelkkää kiinteetä silmukkaa. Päättely ja ompelu kiinni kehykseen. Vielä pieni Paapo.fi:stä ostettu handmade-merkki päälle ja vóila! 


Miten mie päätin, että kumpi on kummalle ohjaajalle? Ois varmaan pitäny jonkun sortin suurempaa analyysia tehdä jo harjoittelun aikana, että mistä kuoseista tykkää jne.  Nämä kuitenkin arvottiin siten, että laitoin molemmat selän taakse, vaihtelin niitä kädestä toiseen x-määrän kertoja ja iskin pöydälle, että "vasemmasta toiselle, ja oikeesta toiselle".  Ja ohjaajille tiedoksi: molemmissa oli ihan yhtä paljon hommaa, eli jos siitä mitään voi päätellä, niin pidän teistä molemmista yhtä paljon.


Ensi viikolla takaisin koulunpenkille. Onpahan aikaa taas neuloa vaikka sytomyssyjä TAYSsiin. Mie kun oon niitä, jotka keskittyy tunnilla paremmin kun on käsillä tekemistä.

-Tiina

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Bug Out-pussukka

Onko Doomsday Preppers terminä/ilmiönä/ohjelmana tuttu? Sarja tuli joskus jimiltä tai foxilta tai vastaavalta. Eli ihmisiä, ketkä ovat täysin vakuuttuneita maailmanlopun olevan nurkan takana ja varautuvat siihen parhaaksi näkemällään tavalla. Ja tavoilla, jotka saattaa katsojasta (miusta) vaikuttaa melko humoristisilta... Sarjasta opin myös termin "bug out bag", eli reppu johon heitetään kamaa muutaman päivän/viikon tarpeiksi, jos on aikaa vaan napata reppu mukaan ja poistua metsään.


 Ja mites tämä nyt liittyi mihinkään? Ihminen elämässäni puhui (korvatulpat unohtaessaan keikalle lähtiessä) siitä, että pitää kerätä helposti reppuun laitettava tarvikepakkaus, että on sitten kaikki tarpeellinen aina mukana. Kosteusvoiteesta korvatulppiin. Siitä sitten naureskeltiin, että semmonen pieni bug out bag.

Nämä kirjovirkkaukset menee miulla aina vaan vinoon. Tässä se näyttää tosin kivalta!

Bug out pouch
Ohje: omasta päästä
(musta ja vaaleanharmaa)
Koukku: 1,75mm
Koko: 21cm x 21cm
Langankulutus: 105g


Kyseisellä ihmisellä elämässäni oli syntymäpäivät tulossa keskustelun jälkeen, joten sain siitä mielestäni loistavan lahjaidean. Ensin meinasin kirjovirkata siihen "bug out bag", mutta totesin että sehän on vaan pussukka, eikä reppu. Ja niin syntyi bug out pouch. Virkkuri memo on kyllä tosi kätevä suunnitteluapu! 


Loput pussukasta saa herra täyttää itse. Spork oli tietenkin pakollinen lisätä pussukkaan, sopi liian hyvin teemaan.


-Tiina